Tee ilmainen ADHD-testi netissä. Sivustolla WHO:n virallinen ASRS-seulonta sekä muut laajalti käytetyt testit — kaikki suomeksi, yhdessä paikassa.
Eri testit mittaavat hieman eri asioita — voit tehdä useamman.
ASRS-v1.1 6 kysymyksen pikaseula on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä virallinen ADHD-seulontakysely aikuisille. Sen ovat kehittäneet Harvard Medical Schoolin ja New York University Medical Schoolin psykiatrit. Kysymykset perustuvat DSM-IV:n oirekriteereihin sovellettuna aikuisiin. Tätä lyhyttä seulaa käytetään esim. perusterveydenhuollossa. Käypä hoito -suositus →
Vastaa kysymyksiin sen perusteella, miten olet voinut viimeisten kuuden kuukauden aikana. Vihreäreunaiset vaihtoehdot (Usein / Hyvin usein) ovat diagnostisesti merkittävimpiä.
ASRS-v1.1 täysversio (18 kysymystä) on WHO:n virallinen ADHD-oirekysely aikuisille. Se jakautuu A-osaan (6 kys., pikaseula) ja B-osaan (12 kys., lisätiedot). A-osan tulosta käytetään seulontaan: 4 tai enemmän pistettä tummennetuissa ruuduissa viittaa ADHD-oireisiin. B-osa antaa lääkärille lisätietoa diagnostiikkaan.
Vastaa sen perusteella, miten olet voinut viimeisten 6 kuukauden aikana. Vihreä = diagnostisesti painotettu vastaus.
Jasper/Goldberg Adult ADD/ADHD Screening Quiz on tunnettu 24 kysymyksen karsintatutkimus aikuisiän ADHD:n seulontaan. Testi kattaa laajasti tarkkaavuusoireet, impulsiivisuuden ja tunnepuolen piirteet. Väittämät koskevat sitä, kuinka olet käyttäytynyt koko aikuiselämäsi. Vastaa pikemmin liioitellen kuin vähätellen.
Wender Utah Rating Scale (WURS-25) kartoittaa lapsuudenaikaisia ADHD-oireita jälkikäteen. Suomalaiset lääkärit käyttävät tätä diagnoosin tukena, koska aikuisen ADHD-diagnoosi edellyttää oireiden esiintymistä jo lapsuudessa. Vastaa sen perusteella, millainen olit lapsena (n. 6–12-vuotiaana).
Perustietoa tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöstä
ADHD on neurologinen tila, joka liittyy dopamiinin ja noradrenaliinin säätelyyn aivoissa. Se ei ole tahdonvoimakysymys.
Tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet vaihtelevat yksilöittäin — kaikilla ei esiinny kaikkia.
Noin 60 %:lla lapsuuden ADHD jatkuu aikuisena. Hyperaktiivisuus usein vähenee, mutta tarkkaamattomuus pysyy.
Lääkehoito (stimulantit, atomoksetiini) ja psykoterapia ovat tehokkaita. Varhainen diagnoosi parantaa ennustetta.
ADHD eli tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö tunnistetaan usein vasta aikuisiällä. Monet ovat kasvaneet ajatellen olevansa "hajamielisiä", "laiskoja" tai "hermostuneita" — vaikka kyse on neurologisesta tilasta, joka on ollut läsnä koko elämän.
Naisilla ADHD ilmenee useammin tarkkaamattomuuspainotteisena ilman selkeää yliaktiivisuutta. Tämä johtaa alidiagnosointiin: oireet sekoitetaan ahdistukseen tai masennukseen. Naisilla esiintyy usein voimakasta sisäistä levottomuutta ulkoisen yliaktiivisuuden sijaan.
Jos testin tulos viittaa ADHD-oireisiin ja oireet haittaavat merkittävästi arkeasi — työtä, ihmissuhteita tai opiskelua — ota yhteys terveyskeskukseen tai työterveyslääkäriin. Lääkäri arvioi tilanteen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen neuropsykiatriseen arviointiin.
Hyödyllisiä linkkejä: ADHD-liitto ry · Käypä hoito -suositus · THL: ADHD
Vastauksia yleisimpiin ADHD-testiä koskeviin kysymyksiin