Mitä uhmakkuushäiriö on?
Uhmakkuushäiriö (ODD, Oppositional Defiant Disorder) on lapsuudessa alkava käytöshäiriö. Sille on tyypillistä pitkään jatkuva vihainen tai ärtyisä mieliala, riitaisuus ja vastarinta aikuisia kohtaan sekä kostonhaluisuus. ICD-10-tautiluokituksessa sen koodi on F91.3.
Uhmakkuushäiriötä pidetään käytöshäiriöiden lievempänä muotona. Se alkaa tyypillisesti varhaislapsuudessa tai alakouluiässä.
Tärkeää ymmärtää
Uhmakkuushäiriö ei ole lapsen ilkeyttä tai vanhempien epäonnistumista. Se on tunnistettu häiriö, jonka taustalla on sekä biologisia että ympäristöön liittyviä tekijöitä.
Uhmaikä vai uhmakkuushäiriö?
Jokainen lapsi käy läpi uhmakkaita vaiheita. Olennaista on tunnistaa, milloin uhma on enemmän kuin tavallinen kehitysvaihe.
Tavallinen uhmaikä
Tyypillisesti 2–4-vuotiailla. Satunnaista ja tilannekohtaista. Menee ohi kehityksen myötä.
Huolestuttava uhma
Jatkuvaa ja laaja-alaista, näkyy esimerkiksi kotona ja päiväkodissa tai koulussa.
Uhmakkuushäiriö
Toistuvaa, kestänyt vähintään 6 kuukautta ja haittaa selvästi arkea. Vaatii ammattilaisen arvion.
Uhmakkuushäiriön oireet
DSM-5-kriteerien mukaan diagnoosi edellyttää vähintään neljää oiretta, jotka ovat jatkuneet vähintään 6 kuukautta.
Vihainen mieliala
Toistuvaa kiukkua ja ärtymystä, loukkaantuu helposti.
Riitaisuus
Jatkuvaa väittelyä aikuisten kanssa.
Uhmakkuus
Kieltäytyy noudattamasta sääntöjä ja pyyntöjä.
Kostonhalu
Ilkeämielisyyttä tai kostonhalua vähintään kahdesti 6 kuukauden aikana.
Syyttely
Syyttää muita omista virheistään tai käytöksestään.
Kiukunpuuskat
Raivokohtauksia, jotka ovat voimakkaita tilanteeseen nähden.
Huomio ympäristöstä
Diagnoosi edellyttää, että oireet aiheuttavat selvää haittaa. Oireita voi esiintyä yhdessä tai useammassa ympäristössä, esimerkiksi kotona tai koulussa.
Syyt ja riskitekijät
- Perinnölliset tekijät: alttius voi kulkea suvussa.
- Tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin vaikeudet, jotka ovat osin samoja kuin ADHD:ssa.
- Vaikeat kokemukset: kaltoinkohtelu tai väkivalta perheessä lisää riskiä.
- Perheen tilanne: esimerkiksi epäjohdonmukainen kasvatus tai vanhemman jaksamisen ongelmat.
- Samanaikaiset häiriöt: ADHD, oppimisvaikeudet tai autismikirjon piirteet.
Yhteys ADHD:hen
ADHD on uhmakkuushäiriön yleisimpiä samanaikaisia häiriöitä, ja häiriöillä on osin yhteisiä riskitekijöitä.
| Piirre | ADHD | Uhmakkuushäiriö |
|---|---|---|
| Impulsiivisuus | Ydinoire | Näkyy uhmana ja kiukkuna |
| Tunteiden säätely | Usein vaikeaa | Keskeinen piirre |
| Toiminnanohjaus | Ydinoire | Ei ydinoire |
| Vastarinta aikuisia kohtaan | Ei ydinoire | Ydinoire |
| Lääkehoito | Osa hoitoa tarvittaessa | Harkitaan vain, jos muut hoidot eivät riitä |
Jos lapsella on myös ADHD
Silloin myös ADHD:n hoito on tärkeää, sillä se voi helpottaa arkea ja lievittää käytösoireita. Hoidosta päätetään aina yhdessä lääkärin kanssa.
Diagnoosi Suomessa
Ota yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon
Kerro, kuinka kauan oireet ovat jatkuneet, missä niitä esiintyy ja miten ne vaikuttavat arkeen.
Oireiden kartoitus
Tietoa kerätään vanhemmilta, päiväkodista tai koulusta ja lapselta itseltään.
Tarvittaessa lähete
Erikoissairaanhoitoon ohjataan esimerkiksi silloin, kun oireet ovat vaikeita tai epäillään samanaikaista ADHD:ta.
Diagnoosi ja hoitosuunnitelma
Lääkäri tekee diagnoosin, ja hoito suunnitellaan yhdessä perheen kanssa.
Hoito
Hoidon perusta on psykososiaalinen. Tehokkain hoito tukee sekä lasta että koko perhettä.
Vanhemmuustaitojen ohjaus
Käypä hoito -suositus korostaa strukturoitua vanhemmuustaitojen ohjausta. Suomessa käytössä olevia ohjelmia ovat esimerkiksi ryhmämuotoinen Ihmeelliset vuodet ja internetpohjainen Voimaperheet.
Lapsen tukeminen
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia: tunteiden tunnistaminen ja keinoja hankaliin tilanteisiin.
- Sosiaalisten taitojen harjoittelu: ristiriitojen ratkaiseminen ja vuorovaikutus.
Lääkehoitoa harkitaan käytöshäiriöissä vain, jos psykososiaaliset hoidot eivät riitä.
Milloin hakea apua heti?
Hae apua viipymättä, jos lapsi on vakavasti aggressiivinen, puhuu itsetuhoisista ajatuksista tai hänen käytöksensä muuttuu äkillisesti.
Vinkkejä vanhemmille
Johdonmukaisuus
Selkeät ja ennakoitavat säännöt, joihin molemmat vanhemmat sitoutuvat.
Myönteinen palaute
Huomaa ja kehu, kun lapsi toimii toivotulla tavalla.
Rauhallisuus
Aikuisen rauhallisuus tarttuu, samoin kiihtyneisyys.
Yhteistyö koulun kanssa
Samat pelisäännöt kotona ja koulussa.
Usein kysytyt kysymykset
Miten uhmakkuushäiriö eroaa tavallisesta uhmaiästä?
Tavallinen uhmaikä kuuluu kehitykseen ja menee ohi. Uhmakkuushäiriöstä puhutaan, kun oireilu on toistuvaa, on jatkunut vähintään 6 kuukautta ja haittaa selvästi arkea. Diagnoosin tekee aina lääkäri.
Voiko uhmakkuushäiriö mennä ohi itsestään?
Lievä oireilu voi helpottaa lapsen kasvaessa. Selvä uhmakkuushäiriö kannattaa kuitenkin hoitaa, koska hoitamattomana se voi vaikeutua.
Mistä saan apua Suomessa?
Ensimmäinen askel on neuvola, kouluterveydenhuolto tai terveysasema. Myös perheneuvola auttaa.
Epäiletkö ADHD:ta itselläsi?
Sivuston testit on tehty aikuisille. Lapsen oireista kannattaa keskustella neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
Siirry testeihin →Lähteet
- Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ym. Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus, 2018. kaypahoito.fi
- Duodecim Terveyskirjasto. Lasten ja nuorten uhmakkuus- ja käytöshäiriöt. terveyskirjasto.fi
- HUS Mielenterveystalo. Lapsen uhmakkuus- ja käytöshäiriöt. mielenterveystalo.fi
- American Psychiatric Association. DSM-5. 2013.