Mitä ADHD on?
ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö. Sen ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Kyse on aivojen erilaisesta toimintatavasta, ei laiskuudesta, heikosta tahdosta tai kasvatusvirheistä.
ADHD:ssa erityisesti toiminnanohjaus eli kyky suunnitella, aloittaa, ylläpitää ja lopettaa toimintaa toimii eri tavalla kuin muilla.
Tärkeää tietää
ADHD ei ilmaannu vasta aikuisena. Se on kehityksellinen häiriö, jonka oireita on ollut jo lapsuudessa. Moni saa diagnoosin kuitenkin vasta aikuisena, koska oireet on tulkittu muuksi tai niitä on paikattu muilla keinoilla.
ADHD:n kolme esiintymismuotoa
DSM-5-luokituksessa ADHD jaetaan kolmeen esiintymismuotoon sen mukaan, mitkä oireet ovat hallitsevia:
| Esiintymismuoto | Hallitsevat oireet | Huomio |
|---|---|---|
| Pääosin tarkkaamaton | Tarkkaamattomuus, häiriintyvyys, unohtelu | Vanha nimitys ADD |
| Pääosin ylivilkas ja impulsiivinen | Ylivilkkaus, impulsiivisuus | Yleisempi lapsilla |
| Yhdistetty | Sekä tarkkaamattomuus että ylivilkkaus | Molempien oireryhmien kriteerit täyttyvät |
Oireet aikuisilla
Aikuisen ADHD näyttää usein erilaiselta kuin lapsen. Ulospäin näkyvä ylivilkkaus vähenee, mutta tarkkaamattomuus, toiminnanohjauksen vaikeudet ja tunteiden säätelyn pulmat korostuvat.
Tarkkaavuus
Tehtävät jäävät kesken, ajatukset harhailevat, yksityiskohdat unohtuvat.
Toiminnanohjaus
Vaikea aloittaa, priorisoida, suunnitella ja saattaa asioita loppuun.
Impulsiivisuus
Hätäiset päätökset, sanat suusta ennen ajattelua, kärsimättömyys.
Sisäinen levottomuus
Ylivilkkaus muuttuu aikuisella usein sisäiseksi levottomuudeksi.
Tunteiden säätely
Äkkipikaisuus ja nopeat mielialan vaihtelut.
Ajanhallinta
Määräajat yllättävät, myöhästelyä, aika tuntuu katoavan.
Samanaikaiset häiriöt
ADHD:n kanssa esiintyy usein masennusta, ahdistuneisuutta, unen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Lapsilla samanaikainen uhmakkuushäiriö on yleinen.
ADHD naisilla
Tyttöjen ja naisten ADHD jää helpommin tunnistamatta. Naisilla ADHD näkyy useammin tarkkaamattomuutena ilman ulospäin näkyvää ylivilkkautta.
- Sisäinen kaaos ulkoisen rauhallisuuden takana ja jatkuva kuormittuneisuus.
- Ahdistus ja masennus voivat olla ensimmäiset näkyvät oireet, jolloin ADHD jää taustalle.
- Voimakas herkkyys kritiikille ja torjutuksi tulemiselle.
- Ylisuorittaminen vaikeuksien paikkaamiseksi, mikä voi johtaa uupumukseen.
- Oireiden peittäminen eli opittu tapa piilottaa vaikeudet muilta.
Diagnoosi Suomessa
ADHD-diagnoosi perustuu lääkärin kliiniseen arvioon. Mikään yksittäinen testi tai aivokuvaus ei riitä diagnoosiin.
Ota yhteyttä lääkäriin
Terveysasema, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kerro oireista ja siitä, miten ne vaikuttavat arkeesi.
Oireiden kartoitus
Haastattelu, kyselylomakkeet (esimerkiksi ASRS ja WURS) ja lapsuuden oireiden selvittäminen.
Arvio ja diagnoosi
Aikuisilla diagnoosin tekee yleensä psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollon lääkäri, joka konsultoi tarvittaessa erikoislääkäriä.
Hoitosuunnitelma
Hoito suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa.
Hoitovaihtoehdot
ADHD:ta hoidetaan yhdistämällä tarpeen mukaan lääkehoitoa, psykososiaalista tukea ja arjen keinoja.
Lääkehoito
| Lääkeaine | Tyyppi | Kauppanimiä |
|---|---|---|
| Metyylifenidaatti | Stimulantti | Ritalin, Concerta, Medikinet |
| Lisdeksamfetamiini | Stimulantti | Elvanse |
| Atomoksetiini | Muu kuin stimulantti | Strattera |
Lääkkeen valinnasta, annoksesta ja seurannasta päättää aina lääkäri yhdessä potilaan kanssa.
Psykososiaalinen tuki
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) ajanhallinnan, järjestelmällisyyden ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.
- Neuropsykiatrinen valmennus: käytännön tukea arjen taitoihin.
- Psykoedukaatio: tieto ADHD:sta auttaa ymmärtämään omia oireita.
- Vertaistuki: esimerkiksi ADHD-liitto järjestää vertaistoimintaa eri puolilla Suomea.
Arjen keinot
Ulkoinen rakenne
Kalenteri, muistutukset ja listat muistin tukena.
Liikunta
Säännöllinen liikunta voi lievittää oireita ja parantaa vireyttä.
Uni
Unen ongelmat ovat yleisiä ADHD:ssa. Säännöllinen unirytmi auttaa.
Lyhyet työjaksot
Esimerkiksi 25 minuuttia työtä ja 5 minuuttia taukoa (Pomodoro).
Usein kysytyt kysymykset
Miten ADHD eroaa ADD:sta?
ADD ei ole enää käytössä oleva diagnoosi. Sillä tarkoitettiin ADHD:n tarkkaamatonta muotoa ilman ylivilkkautta. Nykyään puhutaan ADHD:sta, jossa oireet ovat pääosin tarkkaamattomuutta.
Voiko ADHD ilmaantua vasta aikuisena?
Ei. ADHD on kehityksellinen häiriö, jonka oireita on ollut jo lapsuudessa. Diagnoosi voi silti viivästyä aikuisikään, koska oireet on tulkittu esimerkiksi stressiksi tai ahdistukseksi.
Periytyykö ADHD?
Kyllä, vahvasti. Kaksos- ja perhetutkimuksissa periytyvän osuuden on arvioitu olevan 74–88 prosenttia.
Onko ADHD-lääkitys turvallista?
ADHD-lääkkeitä on tutkittu paljon. Kuten kaikilla lääkkeillä, niilläkin voi olla haittavaikutuksia, joten lääkehoidon hyödyt ja haitat arvioidaan yksilöllisesti ja hoitoa seurataan säännöllisesti lääkärin kanssa.
Voiko oireisiin vaikuttaa ilman lääkitystä?
Kyllä. Liikunta, riittävä uni, säännöllinen päivärytmi, arjen apuvälineet ja psykososiaaliset tukimuodot voivat lievittää oireita.
Tunnistatko itsesi?
Ilmainen ASRS-pikaseula kestää noin kaksi minuuttia. Saat heti tuloksen ja ohjeet jatkoon.
Siirry testeihin →Lähteet
- Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ym. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus, 2026. kaypahoito.fi
- ADHD-liitto ry. adhd-liitto.fi
- Faraone SV, Larsson H. Genetics of attention deficit hyperactivity disorder. Molecular Psychiatry 2019.